Kayvion Lewisin Varkaiden valtias on ihana uusi nuorille aikuisille suunnattu rikostrilleri!
Tarinan lähtöasetelma sai meidät heti kiinnostumaan romaanista. Päähenkilö, Ross Quest, tulee maineikkaasta varkaiden perheestä. Hän asuu Bahamalla äitinsä ja tätinsä kanssa ja yhdessä muun Questin suvun kanssa he hallitsevat koko Pohjois-Amerikan varkaiden markkinoita. Kun äiti pian kidnapataan kesken keikan, on Rossin lähdettävä mukaan maailmanlaajuiseen ja vaaralliseen varkaiden kilpailuun, Thieves’ Gambitiin.
Thieves’ Gambit on nuorille varkaille suunnattu kilpailu, jonka voittaja voi saada itselleen lähes ihan mitä vain. Kilpailu on kuitenkin todella kovaa, kun voitosta ottaa mittaa useampi maailman parhaita nuoria varkaita. Tähän porukkaan ei myöskään ole täysin luottamista, kun kaikki ovat tottuneet jatkuvasti huiputtamaan muita.
“Uteliaisuus on suurin heikkouteni, joten lähdin hänen mukaansa. En tunnistanut naista, mutta huomasin hänen olevan niitä ihmisiä, joilla on oma autonkuljettaja. Hän kutsui minut istumaan viereensä ja kysyi, olinko koskaan kuullut Thieves’ Gambitista.”
Vaikka teoksen idea nostatti meidän odotukset korkealle, Varkaiden valtias ei pettänyt niitä. Tarina on hauska, jännittävä ja samaistuttava, ja siinä on ihanan kutkuttava ihastus, johon pääsimme eläytymään. Tuntuu, että tässä kirjassa on kaikkea. Juonenkäänteet yllättivät pitkin kertomusta, hahmot olivat kiinnostavia ja tarina todellakin imaisi mukaansa.
Térin mielestä Rossin ja kilpailun muiden nuorten hahmot olivat kokonaisia ja syviäkin. Hahmot avautuvat Rossin pohdintojen sekä nuorten välisten dialogien kautta. Monella kirjan hahmolla on omat vaikeutensa elämässään ja päämäärät kilpailun voitosta. Araceliksen mielestä hahmot vähän typistyivät yksittäisten piirteiden ympärille, mutta hahmojen pinnallisuus ei suoranaisesti häirinnyt. Heidän matkaansa ja keskustelujaan kilpailun aikana oli kiva seurata ja vaikka teos sijoittuukin meille kaukaiseen varkaiden maailmaan, on kilpailijoiden taustoissa ja tunteissa paljon asioita, jotka on helppo tunnistaa omastakin elämästä.
“Ross Quest ei ole täällä leikkimässä komeiden huijarimiesten kanssa. Ross Quest on täällä pelastaakseen kidnapatun äitinsä.”
Me emme malttaneet laskea teosta käsistämme ja luimmekin sen nopeaa vauhtia loppuun. Kun loppuun oli päässyt, harmitti tietysti todella, koska Ross Questin tarinaa olisi jaksanut seurata samantien useammankin kirjan verran. Vaikka teos jäi sellaiseen kohtaan, että se varmasti jatkuu vielä, ei kakkoskirjasta ole vielä tietoa edes alkuperäiskielellä. Joudumme siis vielä odottelemaan kirjailijan kiitoksissa vihjaamaa jatkoa.
“Menin takaisin kylpyhuoneen peilin eteen ja odotin. Muutamaa hetkeä myöhemmin Devroe näkyi takanani peilissä. Hengitykseni salpaantui, mutta yritin olla muuttamatta ilmettäni. Hän oli jo pukeutunut, ja hitto - hän näytti hyvältä.”
Sitten joudumme taas tämänkin kirjan kohdalla puhumaan vähän käännöksestä. Varkaiden valtias teoksen käännös oli meidän mielestämme muuten hyvin tehty, mutta muutamaan sanavalintaan kiinnitimme huomiota.
Alkuperäisteoksessa ollut white oli käännetty suomeksi valkoihoinen. Samoin Black (huom. vielä isolla alkukirjaimella kirjoitettu) oli käännetty tummaihoinen ja toisessa kohtaa (kuitenkin samalla sivulla ja edelleen samasta ihmisestä puhuttaessa) mustaihoinen. Nämä käännökset ihmetyttivät ja laittoivat pohtimaan, onko kääntäessä tajuttu, että kyse ei perimmäisillään ole ihonväristä vaan sosiaalisista konsepteista, jotka toki liittyvät ulkonäköön, mutta pitävät sisällään enemmänkin merkitystä kuin vain ihonvärin.
White kääntyisi meidän logiikalla kätevimmin valkoiseksi, jota käytetään suomen kielessä samalla tavalla sosiaalisia merkityksiä sisältävänä käsitteenä kuin englannissa sanaa white. Samoin Black, etenkin kirjoitettuna isolla alkukirjaimella, viittaa etnisyyteen rinnastettavaan käsitteeseen ja kääntyy meidän mielestämme parhaiten mustaksi.
Musta ja valkoinen sisältävät erilaisia konnotaatioita ja viittauksia ihmisen etnisyyteen, tiettyihin ulkonäöllisiin piirteisiin sekä kyllä, myös ihonväriin, mutta ne ovat myös keksittyjä käsitteitä, jotka rakentuvat historialle, sille miten yhteiskunta tulkitsee ja arvottaa yksilöitä ja kulttuureja. Etenkin musta on lisäksi identiteettiä kuvaava termi.
Musta (Black) voi olla myös erilaisilla ihon sävyillä, esimerkiksi light skinned ja dark skinned. Siksi tuntuu harhaanjohtavalta, että pelkkä Black on käännetty tummaihoiseksi, joka meidän näkökulmasta olisi lähempänä termiä dark skinned. Ja siis – let's be real – mikä edes on mustaihoinen?
Varkaiden valtias, Kayvion Lewis, Into, 2024
Suomentanut Jussi Kivi
Englanninkielinen alkuteos: Thieves’ Gambit, 2023
留言